Syksy ja uudet harrastukset ovat alkamassa. Monella syksy tarkoittaa myös palaamista terveellisiin elämäntapoihin. Tästä artikkelista saat apua siihen, miten voit ottaa oman mielesi mukaan terveellisiin elämäntapoihin. Kun ymmärrät oman mielesi liikkeitä ja harjoittelet sen tutkimista, voit saavuttaa ihan uudenlaista rauhaa hyvien syömis- ja liikuntatottumusten tueksi. Emme puhu tässä artikkelissa laihduttamisesta, vaan siitä miten mieli vaikuttaa tottumuksiimme ylipäänsä.
Edellisessä artikkelissa Miten vahvistaa motivaatiota uuden edessä puhuttiin siitä, miten omaa motivaatiotaan voi vahvistaa ja mitä kannattaa miettiä asettaessaan itselle hyvinvointitavoitteita. Mietimme missä olet nyt ja mitkä asiat tuovat hyvinvointia arkeesi ja mitkä asiat kuormittavat. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, sellaisia, joita haluat arkeesi lisää. Voit käydä lukemassa jutun täältä.
Mikä on estänyt sinua toimimasta itsellesi tärkeiden asioiden suuntaisesti?
Meillä kaikilla varmaan on erilaisia esteitä, jotka saattavat estää meitä elämästä sellaista elämää kuin haluaisimme. Keksimme helposti selityksiä, miksi en nyt juuri tänään jaksa tai ehdi mennä liikkumaan, sääkin on huono ja ihan kuin jotain paikkaa kolottaisi. Myös tunteet saattaa estää meitä tekemästä sellaisia asioita, mitkä olisivat hyödyllisiä. Tiedäthän, ”nyt mua kyllä väsyttää ja ärsyttää niin paljon, että varmaan syön jotain epäterveellistä”. Tai vastaavaa. Hyväksi tietämiemme tapojen tai tekojen esteenä voi olla se, että toimimme liikaa omien ajatuksiemme ja tunteidemme mukaisesti. Eli uskomme liikaa siihen, mitä mieli meille kertoo.
Myös vastuun välttely tai ulkoisten asioiden syyttäminen voi olla tällaisia mielen esteitä. Yritämme välttää sitä, että joudumme kohtaamaan tuon hankalan asian, jonka suhteen meidän tulisi muuttaa toimintaa. Toistamme helposti aiempia toimintamalleja huomaamatta, että ne eivät itseasiassa viekään meitä eteenpäin.
Omaa mieltään voi opetella tarkkailemaan ja huomaamaan näitä mielen luomia esteitä. Kun huomaa usein ajattelevansa jollain tietyllä tapaa, voi alkaa pikkuhiljaa purkamaan näitä ajatuksia ja saamaan muutoksia tottumuksiinsa ilman mielen luomia rajoitteita. Silloin on vapaa ja kykenevämpi tekemään asioita, jotka ovat itselle hyväksi.
Kuinka moni on joskus työpäivän jälkeen huokaillut, että ”pitäisi mennä liikkumaan, mutta olempa väsynyt”. Mitä jos seuraavalla kerralla kun huomaat näin ajattelevasi, muuttaisitkin ajatuksen muotoon ”pitäisi mennä liikkumaan JA olen väsynyt”. Nämä kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois, voit silti mennä liikkumaan, tehdä vaikka edes pienen, virkistävän kävelyn.
Tietoiseksi omista ajatuksista
Moni tietää sen hetken, kun pöydällä on lautasellinen juhlista jääneitä herkkuja. Tai kaapissa odottaa vierasvaraksi varattu keksipaketti. Tai tulee töistä ja tietää, että olisi hyvä tehdä terveellistä ruokaa, mutta ranskalaiset ja nakit houkuttelevat helppoudellaan. Toinen puoli mielestä halajaa jotain hyvää, helppoa ja nopeaa nautintoa ja nopean verensokeripiikin tuovaa, kun taas toinen puoli mielestä sanoo, että pitäisi tehdä terveellistä ruokaa tai syödä vähemmän herkkuja.
Miten se on niin vaikeaa välttää näitä kiusauksia?
Tiedämme myös kokemuksesta, että usein käy niin, että mitä enemmän yritämme vastustaa noita herkkuajatuksia, sitä enemmän meidän tekee herkkuja mieli. (Tiedäthän sen suklaalakon: ”en saa syödä suklaata, en saa syödä, en syö suklaata.” Hetken päästä: ”Nyt mun on pakko saada sitä SUKLAATA”.) Eli ajatusten kova vastustaminen ei vie niitä pois. Itseasiassa tiedetään, että tietoinen ajatusten vastustaminen voi vaan vahvistaa haitallisia ajatuksia mielessämme.
Sen sijaan omien ajatusten tiedostaminen, huomaaminen ja tarkkailu voi auttaa huomaamaan, että nuo ajatukset eivät olekaan mitenkään pysyviä tai ehdottomia totuuksia. Ajatukset ovat itseasiassa vain mielemme tuottamia sanoja peräkkäin. Eihän se tarkoita sitä, että minun pitäisi toteuttaa jokainen päässäni liikkuva ajatus. Joskus voi tuntua siltä, että tekisi mieli motata jotain henkilöä, joka ei millään ymmärrä sitä mitä sinä yrität hänelle sanoa. Mutta ethän sitä tietenkään tee, koska se on vain ajatus, eikä ajatuksesi ole yhtä kuin sinun toimintasi.
Ajatukset ovat itseasiassa vain mielemme tuottamia sanoja peräkkäin, ei yhtä kuin se, miten meidän pitää toimia.
Ajatusten tiedostaminen tuo myönteisiä seurauksia
Entä jos seuraavalla kerralla kun huomaat mielessäsi ajatuksia, joiden tiedät vievän sinua muuhun kuin haluamaasi suuntaan, pysähtyisit ja tarkkailisit niitä hetken. Huomaatko, että ne on vain ajatuksia, joukko sanoja, jotka liikkuvat mielessäsi. Ne ovat kuin pilviä taivaalla, jotka vain lipuvat eteenpäin.
Tutkimusten mukaan tällainen tietoinen läsnäolo ja ajatusten tiedostaminen auttaa meitä luomaan joustavaa suhtautumista syömiseen, elämäntapoihin ja elämään yleensä. Tietoisen läsnäolon avulla voimme käsitellä meissä liikkuvia tunteita ja ajatuksia ja aidolla läsnäololla on meihin muitakin myönteisiä vaikutuksia. Se auttaa meitä tekemään tietoisia valintoja vaikka ruoan ja muiden hyvinvointitottumusten suhteen. Samalla voimme kokea, että sillä miten toimimme, onkin myönteisiä seurauksia, eikä haitallisia seurauksia itsellemme, oloomme ja elämäämme.
Pysähdy ja kuule mitä mielesi kertoo
Taikasana tähän tiedostamiseen onkin pysähtyminen. Kun pysähtyy miettimään hetkeksi, että mitä se herkku tai liikkumattomuus tuo minulle sellaista, mitä minä tarvitsen, voikin toimia toisin. Sitä menee niin helposti automaattiohjauksella ja tekee sitä mikä on helppoa tai tuo lyhyellä aikavälillä miellyttävän olon, eikä jaksa ajatella pidemmälle.
Kun pysähtyy ja huomaa ajatuksensa, niin voi oivaltaa, että ei edes kaipaa sitä herkkua. Meidän mielemme suoltaa meille ajatuksia ja oleellista on se, että huomaa nämä ajatukset. Pysähtyy ja toteaa, että kiitos vain mieleni, se on ihan hyvä ajatus, mutta en nyt vain osta sitä. Eikä minulle tapahdu mitään, vaikka en nyt syökään sitä kakkupalaa, vaan valitsen terveellisemmän aterian.
Lue täältä aikaisempi artikkeli Miten vahvistaa motivaatiotaan uuden edessä.
Leave a Reply