Uskallatko syödä riittävästi?

Uskallatko syödä riittävästi?

posted in: Energiaa päivään | 0

Tässä laihdutus- ja kuurikeskeisessä ajassa, on tosi yleistä, että ruokaa syödään liian vähän.

Moni pelkää syövänsä liikaa ruokaa ja pelkää, että paino nousee. Tämä johtaa usein siihen, että makeannälkä, ruokamieliteot tai selittämättömät syömishalut lisääntyvät ja oikeaa ruokaa aletaankin paikkaamaan karkeilla, sipseillä tai jollain muulla energiapitoisella naposteltavalla.

Keholla on nälkä, jos se ei saa riittävästi energiaa. Keho haluaa sen tarvitsemansa energiamäärän ravintoa, jotta ei kuolla nälkään.

Ajattele, jos kehon energiantarve on vaikkapa 2 000 kcal (kuten se karkeasti onkin jonkin verran aktiivisella, istumatyötä tekevällä naisella).

Sitten aamulla syödään puuro ja marjoja, 200 kcal edestä. Lounaalla eväänä purkki rasvatonta raejuustoa, salaattia sekä purkki ananasta (300 kcal) ja sitten iltapäivällä hedelmä (50 kcal).

Kun mennään kotiin, on energiaa tullut ehkä noin 600 kcal verran.

Mitäs arvelet, että sitten käy, kun ruvetaan laittamaan ruokaa? Tai ehkä jo siinä vaiheessa, kun ollaan kaupassa ostamassa iltaruoka-aineksia,  tai viimeistään, kun istutaan sohvalle katsomaan telkkaria? Päivän energiantarpeesta puuttuu noin 1400 kcal…

Kyllä, sitten se mielihalu – eli nälkä, energiantarve iskee ja on vaikea vastustaa syömistä.

Keho on viisas – se pitää huolen sopivasta syömisestä

Kehon tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä, ja sitä varten nälkähormonin määrä lisääntyy, kun kehossa on energiavaje. Jos emme anna keholle oikeaa ruokaa, niin silloin mielihalu kohdistuu johonkin, josta energiaa tulee nopeasti, eli yleensä makeaan.

Ja kumpi nyt sitten on oikeasti järkevää, syödä karkkia vai syödä monipuolista, kunnon ruokaa riittävästi?

Keho on viisas, sen tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä. Tai itseasiassa kehon tavoite on pitää paino mahdollisimman vakiona. Tätä kehossa säätelee monet mekanismit lähtien veren glukoositasosta ja insuliinin määrästä.

Jos kehossa on energiavaje ja verensokeri alhainen, aktivoituu nälkähormonin eritys. Nälkähormoni saa meidät hakeutumaan ruoan äärelle ja syömään. Samalla kehon energiankulutus pienenee lihassolujen aktiivisuuden pienenemisen kautta, eli keho alkaa ”säästämään” energiaa, jotta aivoille pystyttäisiin turvaamaan energiaa, eli ne säilyisivät toimintakykyisinä.

Toisaalta kun taas kehossa on reilusti energiaa, kun olemme syöneet vähän normaalia reilummin vaikka pizza-aterialla tai joulunpyhinä, niin elimistön kylläisyyshormoni leptiinin määrä lisääntyy. Tämä saa aikaan sen, että näläntunne vähenee, eikä ruokaa tee niin paljon mieli. Näin saattaa olla, että päivä tai pari tuosta runsaasta ateriasta syömmekin osin tiedostamattakin vähemmän kuin normaalisti. Samalla keho myös lisää energia-aineenvaihduntaa, eli energiankulutusta, jotta ylimääräinen energia kuluisi, eikä paino muuttuisi merkittävästi pitkällä aikavälillä.

Meidän ei siis tarvitse miettiä sitä, että mikä olisi sopiva kilokalorimäärä syödä tai paljonko saan minäkin päivänä syödä. Keho huolehtii tästä kyllä. Itseasiassa emme edes voi tarkasti tietää paljonko kehossa energiaa minäkin päivänä kuluu, koska tähän vaikuttaa aktiivisuus, liikunta, lihaskudoksen määrä, nukkuminen ja hormonitoiminta.

Eli käytännössä on turhaa käyttää energiaa sen pohtimiseen, että paljonko kaloreita voi milloinkin syödä, sillä keho huolehtii tästä. Riittää, että kuuntelemme ja kunnioitamme kehon viestejä nälästä ja kylläisyyden tunteesta ja syömme näiden mukaan. Aluksi tämä vaatii harjoittelua, mutta moni sanoo, että jo parin viikon säännöllisen, fiksun syömisen myötä kehon viestit alkavat olla selkeät: keho ilmoittaa itse milloin ruokaa tarvitaan ja milloin ei tarvitse syödä.

Jos kaipaat apua ruokavaliosi tarkistamiseen, niin sitähän löytyy. Parin klikkauksen päässä (TÄÄLLÄ) on yksityiskohtaiset ohjeet, miten saat apua ruokavaliosi monipuolisuuden ja säännöllisyyden parantamiseen.  Helppoa ja fiksua hyvinsyömistä, vai mitä?

P.s. En todellisuudessa koskaan laske kaloreita ruokavaliosta tai opeta ketään syömään kaloreiden mukaan. Käytin niitä vain tässä esimerkissä havainnollistamaan tilannetta.

LUE MYÖS: Mistä muutos syntyy – asiakastarinoita onnistumisista

Leave a Reply