Oletko sokerikoukussa? Häiritseekö makeansyöminen ajatuksiasi? Tuntuuko, että makean mieliteot pyörivät mielessäsi koko ajan, etkä pääse eroon jatkuvasta sokerinhimosta? Tunnetko usein huonoa omaatuntoa siitä, että tulit syöneeksi taas makeita herkkuja?
Tiedän tunteen. Olet varmaan myös usein yrittänyt lopettaa sokerin syömistä kokonaan tai aloittanut karkkilakon, jotta pääsisit kerralla eroon makeanhimosta? Ja sitten taas uuden karkkilakon? Niin minäkin.
Syötkö ehkä jo muuten terveellisesti (tai laihdutat) mutta koet suurta huolta ja painetta herkkujen syömisestä? Tunnet ehkä, että jotta ruokavaliosi olisi oikeasti terveellinen, sinun pitäisi päästä kokonaan eroon makeansyömisestä?
Tässä artikkelissa kerron mistä makeanhimo tyypillisesti johtuu ja mitkä ovat keskeiset asiat makeanmielitekojen vähentämisessä.
Miksi makea houkuttaa?
Makeansyöminen on osaltaan opittu tapa. Eli on opetettu, ehdollistettu keho kaipaamaan makeaa jossain tietyssä tilanteessa, kun on syöty riittävän monta kertaa makeaa tuossa tilanteessa. Olemme siis oppineet, että jossain tilanteessa makean syöminen tuo meille jotakin hyvää: hyvän olon tai mielen.
Makeanhimo voi myös olla seurausta ruokavalion laadusta ja epätasaisesta ateriarytmistä. Tällöin makeannälkää pitää hoitaa katsomalla asiaa vähän pidemmällä aikaperspektiivillä ja tutkia omia ruokatottumuksiaan: syönkö riittävän usein ja riittävän tukevia aineksia, jotka pitävät verensokerin tasaisena.
Sillä hetkellä kun kova makeanhimo iskee päälle, on sitä vaikea saada hallintaan millään muulla kuin makealla. Todennäköisesti tulet syömään makeaa, viimeistään niiden korvaavien porkkanoiden ja hedelmien jälkeen. Jos makeasta haluaa päästä eroon, kannattaakin katsoa ruokavaliota ja ruokatottumuksia vähän kokonaisvaltaisemmin.
Onko herkkujen syöminen haitallista?
Moni varsinkin laihduttaja – tai terveellisiin elämäntapoihin tähtäävä – kokee suurta huolta ja painetta herkkujen syömisestä. Pitäisi oppia olemaan herkuttelematta, jotta voisi syödä terveellisesti. Herkut koetaan usein suureksi ongelmaksi terveellisessä syömisessä.
No – faktat pöytään: Sokeriset herkut ja juomat – karkit, pullat, keksit, kakut, limut, energiajuomat, mehut, ”kevytlimpparit” ja alkoholijuomat – voi aivan hyvin ja huoletta jättää pois ruokavaliosta. Niistä ei saada mitään hyvää eikä tarpeellista ruokavalioon.
Sokerisissa makeisissa ja juomissa on se huono puoli, että niistä tulee energiaa, mutta ei mitään ravintoaineita. Siksi säännöllisesti niillä ei kannattaisi vatsaa täyttää. Pitkän päälle makeiden juomien ja välipalojen käyttö köyhdyttää ruokavaliota, eli vie vatsasta tilaa ravinteikkaammilta ruoilta.
Lisäksi sokeri aiheuttaa verensokerin nopean nousun ja laskun. Nousu sinällään ei ole ongelma, usein se juuri auttaa jaksamaan iltapäivän tai illan väsymyshetken yli. Verensokerin lasku sen sijaan aiheuttaa taas uuden väsymyksen sekä nälän, väsymyksen ja mieliteon tunteen, jolloin tulee taas helposti naposteltua jotain turhaa. Lisäksi sokerissa on se paha, että se tuottaa ihmiselle mielihyvää joten siksi sen syöminen usein aiheuttaa vaan entistä enemmän mielihaluja.
Mutta toisaalta, herkkujen syömistä ei kuitenkaan tarvitse lopettaa kokonaan, jotta voi syödä terveellisesti. Ei herkut vie kasvisten tai muiden terveellisten ruokien hyötyjä mihinkään. Sokeri on kuitenkin vain hiilihydraattia, mitä elimistö käyttää muutenkin energianlähteenään.
Mutta herkkujen määrä on kuitenkin syytä pitää kohtuullisena, jotta vatsalaukkuun mahtuu riittävästi terveellistä ruokaa.
Eli herkut eivät vie terveellisen ruokavalion hyötyjä pois, hyvään ruokavalioon mahtuu sopivasti myös makeaa. Sen sijaan kannattaa miettiä mikä olisi itselle sopiva määrä herkkuja. Ihmismieli kaipaa nautintoa, mielihyvää ja hyvältä tuntuvia asioita. Osa normaalia syömistä on se, että välillä herkutellaan, juhlissa syödään kakkua ja jouluna jouluruokia. Ei siis kannata olla liian tiukka. Toisaalta kannattaa myös huomata, että hyvää mieltä ja oloa on mahdollista löytää muistakin asioista, kuin vain syömisestä.
Makeiden ruokien määrän vähentämistä kannattaa lähteä miettimään,
- Makea (tai makean saamattomuus) häiritsee mieltä tai päivittäistä tomintaaa
- Makeat korvaavat ravinteikasta ruokaa
- Jos makean syömisestä tulee huono olo (verensokeri heittelee, vireystila ja jaksaminen on huono).
Aloita makeannälän ehkäisy aamusta
Pidemmän aikavälin makeannälän vähentäminen lähtee ruokavalion kokonaisuudesta. Useimmiten makeannälkä nimittäin johtuu siitä, että ei olla syöty määrällisesti riittävästi ruokaa tai ruoka on ollut huonolaatuista tai liian kevyttä – energiamäärältään tai ravintoainekoostumukseltaan. Pelkkä puuro, salaatti ja välipalaomena eivät nimittäin tuo riittävää kylläisyyden tunnetta, verensokerin tasaisuutta ja tarpeeksi suurta energia- ja proteiinimäärää, jotta keho olisi kylläinen.
Jokaisella aterian osalla on merkityksensä elimistön ja verensokeritason kannalta. Voit lukea lisää hyvän aterian kokoamisesta aiemmasta artikkelistani:
Lisää jaksamista, älä väsymystä – hyvän aterian malli
Mielen nälkää vai vatsan nälkää?
Makeannälän iskiessä kannattaa myös miettiä, onko kyseessä mielen nälkä vai vatsan nälkä. Tylsistynyt, surullinen, väsynyt mieli halajaa helposti makeaa. Piristystä. Energiaa. Kuitenkaan makeat herkut eivät valitettavasti paranna mielen nälkää, vaan tarvitaan muita keinoja, muita ihmisiä, jolle purkaa mieltä, tekemistä, innostusta, rauhoittumista, rentoutumista, stressinhallintaa tai mikä sitten kyseisessä tilanteessa onkaan tarpeellista.
Ne penteleen teollisuus ja mainokset!
Ihmismieli on valitettavan heikko, mitä tulee mielitekojen ja houkutusten vastustamiseen. Kun näemme kioskilla suklaapatukkalaarit ja jäätelöaltaat, on niiden houkutusta vaikea vastustaa. Mainokset, reseptit, kaupan tyrkkyhyllyt ja kaappien vierasvarat voivat olla ohitsepääsemättömiä nälkäiselle keholle ja herkkupaloihin tottuneelle mielelle.
Kannattaa siis suunnitella reittinsä siten, että ei altistuisi näille houkutuksille. Vanha neuvo älä mene nälkäisenä kauppaan, älä selaa leivontablogeja ja ohita kadulla seisovat mainokset päättäväisesti, pitää edelleen paikkansa. Kun olet kylläinen ja syönyt ravitsevaa ruokaa, on huomattavasti helpompi vastustaa mielitekoja. Kun tiedostat, mikä herättää mielihalusi, voit tehdä päätöksen olla altistumatta sille.
Pysähdy ja kuuntele mieltäsi
Vaikka moni sanoo, että odottaminen ei auta makeanhimon päihittämisessä, kannattaa kuitenkin harjoittaa myös mieltään. Opettele pysähtymään, opettele tunnistamaan mitä kaipuuta yrität paikata makean syömisellä. Yritätkö saada makean syömisestä muuta ajateltavaa tunteiden tai ajatustesi tilalle? Yritätkö siirtää sillä syrjään toimettomuutta tai tylsyyden tunnetta? Pysähtyminen ja itsensä kuuntelu ei välttämättä auta heti akuutissa tilanteessa, mutta mitä enemmän harjoittelet, sitä paremmaksi siinä kehityt ja opit tunnistamaan mikä tarve syömisen taustalla on.
Tutki ajatuksiasi ja mieti mistä mielihalu tulee. Viekö tuon mielihalun toteuttaminen sinua johonkin, mihin haluat? Entä tarvitseeko sinun toimia niin kuin mielesi ajattelee? Entä jos seuraavalla kerralla, kun tunnet kuumuutta, vaikka työmatkabussissa tai vieraisilla, heittäisitkö kaikki vaatteet pois noin vaan, niin kuin mielesi ehkä tekisi? Samaa ajatusta voit soveltaa makeannälkään: eihän sinun tarvitse toimia jokaisen mielessäsi käväisevän ajatuksen mukaan.
Miten itse sain makeanhimot hallintaan?
Itsekin olen ollut tilanteessa, jossa makean syöminen on hallinnut mieltä aivan liikaa. Herkut pyörivät mielessä jatkuvasti ja koko ajan tekee mieli makeaa. Sitten taas makean syömisen jälkeen on huono omatunto ja syyllisyys siitä, että tuli syötyä (liikaa) herkkuja. Välillä olen päättänyt lopettaa makeansyömisen kokonaan, jotta saisin itseni eroon makean mieliteoista kertaheitolla. Olen alottanut yhden jos toisenkin karkkilakon.
Mutta yksikään lakko ei ole kestänyt kovinkaan pitkään. Aina kun olen yrittänyt tietoisesti rajoittaa makeansyömistä tai herkuttelua, on yleensä viimeistään kolmantena päivänä käynyt niin, että makean mieliteko on yltynyt vastustamattomaksi ja herkkulakko on päättynyt siihen, että olen vakuuttanut itselleni suklaat suussa, että ei minun tarvitse makeansyömistäni rajoittaa…
Vasta, kun aloin miettimään ruokavalintojen merkitystä ihmisen fysiologian, jaksamisen ja verensokeritason näkökulmasta, ja opin soveltamaan tätä käytäntöön, pääsin eroon makeansyömisen aiheuttamasta stressistä. Oivalsin, että makeanhimojen vähentäminen lähtee siitä, että ruokavalio on laadullisesti ja määrällisesti kunnossa. Silloin verensokerin vaihtelu ei aiheuta mielitekoja, eikä kroppa himoitse makeaa, proteiinien, rasvojen tai energian puutteessa.
Lisäksi opin, että makean tai muun epäterveellisen mutta hyvänmakuisen ruoan syöminen ei muuta minua ihmisenä, tai ympärilläni olevia olosuhteita ja asioita yhtään miksikään muuksi. Syöminen ei muuta tunteitani, ajatuksiani tai mitään muutakaan yhtään paremmaksi. Eikä toistaalta mitään pahaa tapahdu, vaikka en juuri nyt söisikään mitään.
Makeanhimo on siis todellakin mahdollista saada hallintaan ilman että joudut aloittamaan taas uuden sokerilakon.
Nykyään en juuri enää tunne erityisiä himoja makeaan. Syön pieniä määriä makeaa itseasiassa aika useinkin, mutta makean syöminen tai syömättä jättäminen ei millään tavalla häiritse elämääni.
Olen sitä mieltä, että terveellisessä syömisessä mitään ruokaa ei tarvitse kieltää. Kaikkea voi syödä, kun katsoo mitä syö, ja kuinka paljon.
Tällä tarkoitan siis sitä, että kun syödään oikeita asioita usein ja määrällisesti enemmän ja sitten taas toisia asioita vähemmän tai harvemmin, ei tarvitse kieltää mitään itseltään. Eikä siis tuntea huonoa omaa tuntoa tai stressiä syömisistä.
Hyvään ruokavalioon mahtuu myös sopivasti herkkujakin.
Leave a Reply