Gluteeniton ruokavalio – näin saat siitä ravitsemuksellisesti hyvän!

Gluteeniton ruokavalio – näin saat siitä ravitsemuksellisesti hyvän!

posted in: Ravitsemuksen perusteet | 0

 

Erityisruokavalioiden noudattaminen on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti, yksi suosituimmista ruokavalioista on nykyään gluteeniton ruokavalio.

Gluteenitonta ruokavaliota käytetään erityisesti Keliakian hoidossa – se on ainoa ja elinikäinen hoitomuoto keliakiaa sairastavalle. On myös muita terveydellisiä tilanteita, joissa gluteenittomasta ruokavaliosta saadaan hyötyjä, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä  sekä jotkut muut sairaudet, joissa joissain tilanteissa gluteeniton ruokavalio voi tuoda helpotusta oireisiin.

Lisäksi monet hakevat tiettyjen ruokien karsimisella pois ruokavaliostaan helpostusta erilaisiin, selittämättömiin oireisiin tai toivovat saavansa lisähyötyjä esimerkiksi kehon koostumukseen tai vireystilaan.

 

Ennen kuin ruokavaliota lähtee rajoittamaan tärkeiden ruokaryhmien, kuten viljatuotteiden, maitotuotteiden tai eläinkunnan tuotteiden osalta, kannattaa varmista, että osaa huolehtia pois jäävien ravintoaineiden riittävän saannin. Oli syy eriryisruokavalioon sitten terveydellinen tai joku muu. Nämä ruokaryhmät ovat keskeisiä ravintoaineiden lähteitä ruokavaliossamme. Silloin, kun jotain ruokaryhmiä rajoitetaan, pitää aina miettiä mitä ravintoaineita ruokavaliosta jää näiden tuotteiden mukana pois ja mistä muista ruoista niiden saanti turvataan.

 

Tästä artikkelista saat eväät gluteenittoman ruokavalion koostamiseen turvallisesti ja ruokavalion säilyttämiseen monipuolisena.

 

Mitä gluteenittomassa ruokavaliossa itseasiassa rajataan pois?

Gluteenitonta ruokavaliota käytetään siis tavallisesti keliakian hoidossa. Keliakia on sairaus, jossa tiettyjen viljojen sisältämä proteiini, gluteeni vaurioittaa suoliston pintaa, mikrovilluksia. Keliakian hoidossa gluteeniton ruokavalio on ainoa ja elinikäinen hoitomuoto. Tästä gluteenittomasta ruokavaliosta on kuitenkin viime vuosina muodostunut jonkinlainen trendi ja sitä noudatetaan joko lievempien vatsavaivojen hoitamistarkoituksessa tai ihan muiden, oletettujen lisähyötyjen toivossa.

 

Gluteeniton ruokavalio – sehän tarkoittaa sitä, että jätetään pois vehnäleipä, ruisleipä ja vehnästä valmistetut leivonnaiset. Samaan rajoitettavien ruokien kategoriaan kuuluvat myös tavalliset myslit, puurot, murot sekä pastat kuten myös tavalliset leivonnaiset ja esimerkiksi makkarat. Tarkemmin sanottuna pois jätetään kaikki elintarvikkeet, joiden valmistamisessa on käytetty gluteenia, eli tiettyä viljan proteiinia sisältäviä viljoja, eli ohraa, ruista ja vehnää. Joissain tapauksissa pois jätetään myös kauraa sisältävät tuotteet. Kaura sisältää kuitenkin hyvin vähän gluteenia, joten se sopii useimmille keliaakikoille.

Kun nämä ruoat rajataan pois ruokavaliosta, jää luonnollisesti myös saamatta niiden sisältämät ravintoaineet.

 

Täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä

Täysjyväviljavalmisteet ovat merkittävin kuidun lähde suomalaisessa ruokavaliossa. Ravintokuitu taas on erittäin tärkeää suoliston hyvinvoinnille. Suolistomikrobisto käyttää ravinnon kuituja omana ravintonaan ja suolistomikrobiston kunto vaikuttaa taas monin tavoin terveyteemme ainakin vahvistamalla vastustuskykyämme, ehkäisemällä haitallisten bakteerien asettumista suolistoon, suojaamalla suoliston pintakerrosta sekä vaikuttamalla jopa tiettyjen aivojen välittäjäaineiden erittymiseen.

Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeimpiä lähteitä myös mm. B-vitamiinineille, folaatille, magnesiumille, raudalle, sinkille, kuparille, jodille, magaanille ja kromille. Nämä viljan ravintoaineet, sekä kuitu esiintyvät pääsääntöisesti viljojen kuoriosassa. Kun täysjyväiset, kuitupitoiset viljatuotteet jätetään pois ruokavaliosta, pitää miettiä mistä ruokaryhmistä saadaan korvattua vastaavat ravintoaineet.

Erityisesti kasvissyöjille täysjyväviljatuotteet ovat erittäin tärkeä raudan ja proteiinin lähde, kun eläinkunnan tuotteista näitä ei saada. 

Täysjyväviljatuotteet ovat terveyttä edistäviä niiden sisältämien kuitujen, vitamiinien ja kivennäisaineiden takia. Täysjyväviljojen käyttö on yhdistetty painonnousun ehkäisemiseen sekä pienempään kakkostyypin diabeteksen riskiin ja pienempään sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisen riskiin, sekä pienempään suolistosyövän riskiin.

Täysjyväviljatuotteet ovat siis lähtökohtaisesti terveyttä edistäviä, ei terveydelle haitallisia. SIksi niiden käyttö on perusteltua, jos mitään terveydellistä estettä tälle ei ole.

Oheisesta taulukosta voit vertailla viljatuotteiden sisältämiä ravintoaineiden määriä. Leipien ravintosisällöt on ilmoitettu yhtä palaa kohti (noin 35 grammaa ja riisikakku 8 grammaa). Keitettävien, lisuketuotteiden määränä on 100 grammaa tuotetta (lautasellinen kaurapuuroa on noin 300 grammaa).

 

Viljatuotteet ovat myös tärkeä hiilihydraattien lähde. Tämän vuoksi erityisesti paljon liikkuvien kannattaa huolehtia viljojen riittävästä määrästä ruokavaliossa. Jos olosi on gluteenittomalla ruokavaliolla usein väsynyt, saamaton, eikä energiaa liikkumiseen tahdo riittää, voi olla, että hiilihydraattien saantisi on jäänyt turhan vähäiseksi.

 

Viljatuotteiden ravintosisältöjä

 

Jos rajaat jotain tuotteita pois ruokavaliostasi (esim. vehnää, tai myös rukiin ja ohran), kannattaa korvata nämä mahdollisimman kuitupitoisilla muilla viljoilla, jotta turvaat kaikkien tarpeellisten ravintoaineiden saannin, sekä riittävän kuidun saannin. Kaura kannattaa ehdottomasti pitää ruokavaliossa, jos se sopii terveytesi puolesta, sillä kaura lisää mahdollisuuksia ruokavalion toteuttamisessa ja tuo tarvittavia ravintoaineita.

 

Gluteenittomassa ruokavaliossa vältettäviä ruokia

Ruis-, vehnä-, ja ohrajauhoista valmistetut leivät, sämpylät, pullat, leivonnaiset jne

Ruishiutaleet, vehnähiutaleet, mannasuurimot, ohrahiutaleet, spelttijauhot, graham-jauhot, vehnä-, ruisleseet ja -rouheet.

Vehnästä valmistettu pasta, durum-pasta, couscous, bulgur, semolina-mannasuurimot,

Ohratärkkelys, maltaat ja mallasuute, korppujauho, gluteeni

Näitä ainesosia voivat sisältää paitsi leivonnaistuotteet, puurohiutaleet, myslit, murot ja tavalliset pastat, lisäksi

liha- ja broilerpyörykät, murekkeet, jauhelihapihvit, kalapuikot, kananuggetit ja muut leivitetyt tuotteet, nyhtökaura (sisältää tavallista kauraa, ei puhdaskauraa)

Makkarat, nakit

Laatikkoruoat, joissa on käytetty viljoja kuten lanttulaatikko

Mämmi, olut, lakritsi sekä keksejä tai vohvelia sisältävät jäätelöt

 

Oleellista on, että gluteenitonta ruokavaliota noudattavan on oltava hyvin tarkkana kun syö jonkun toisen valmistamaa ruokaa tai ostaa pakattuja ruokatuotteita. Pakkausmerkinnät ja ruoan valmistusaineet on selvitettävä aina huolellisesti.

 

 

Mitä gluteenittomien tuotteiden tilalle?

Gluteenittomasta ruokavaliosta siis rajataan pois mm. leipää, puuroa, pastaa ja erilaisia leivonnaistuotteita. Nämä ovat suomalaisessa ruokavaliossa aika keskeisiä ruokaryhmiä, jotka muodostavat perustan niin työpaikkaruokaloiden, koulujen kuin ravintoloiden lounaspöydissä, kauppojen eväshyllyjen valikoimissa kuin omissa aamiais- välipala ja iltapalapöydissämme. Mitä siis voisi syödä leivän tai puuron tilalta?

 

Leivän tilalle:

Voit ostaa kaupoista löytyviä gluteenittomia leipiä. Kun ostat pakkauksen, voit pakastaa siitä osan. Sulata tällöin aina tarvittava määrä leipää kerralla. Paahtimen kautta käytettynä leipä maistuukin hiukan paremmalta, eikä vanhene pöydällä.

Kokeile myös leipoa itse leipää tai rieskoja gluteenittomista jauhoista. Voit käyttää aineksina myös esimerkiksi perunasosetta, kasvissoseita tai puurojen tähteitä. Gluteenittomista viljoista puuttuu gluteenin tuoma sitko, siksi gluteenittomasta taikinasta muotoilu on hankalampaa. Helpompaa on leipoa rieskoja, peltileipää tai vuokaleipää. Valmista kerralla isompi annos ja pakasta leivät kerta-annoksina. Leipätaikinassa voi käyttää kuitulisänä vaikkapa psylliumia tai sokerijuurikaskuitua. Käytä näitä pakkauksen ohjeen mukaan.

 

Leivän sijaan kokeile valmistaa vaikkapa lettuja gluteenittomista jauhoista tai puhtaista kaurahiutaleista. Letut, vohvelit ja pannukakut onnistuvat myös hienosti ilman gluteenin tuomaa sitkoa. Lettujen, pannukakkujen ja vohvelien lisukkeeksi voi käyttää tilanteen mukaan suolaisia juustoa, leikkelettä tai vaikka raejuustoa tai maapähkinävoita, tai sitten makeaan versioon rahkaa, marjoja ja hunajaa.

Muffinsseja voi valmistaa myös vähän terveellisempinä, hyvin vähäisistä raaka-aineista.

Kokeile vaikka näitä kolmen aineksen muffinsseja tai pähkinäisiä välipalapatukoita.

Tässä ohje gluteenittomiin Hirssipannukakkuihin

 

Kaurapuuron sijaan

Puuroa voi valmistaa hyvin gluteenittomistakin viljoista. Tattari, kvinoa, hirssi ja maissi sopivat hyvin puuronvalmistukseen. Näitä löytyy sekä hiutaleina, että suurimoina. Hiutaleista keität nopeasti puuron, suurimoita täytyy hauduttaa pidempaan. Keitä lämmin puuro tai laita jo illalla jääkaappiin muhimaan tuorepuuro.

Maistele ja etsi itsellesi sopivia makuyhdistelmiä, sillä alkuun uudet viljat voivat maistua hiukan poikkeavilta. Voit käyttää myös puurojen seassa kuivattuja hedelmiä tai siemeniä tuomassa makua ja makeutta. Kokeile vaikka tattari-tuorepuuroa mustikoiden kera.

 

Ruoanvalmistuksessa

Gluteenitonta pastaa ja nuudeleita on saatavilla jo aika hyvin monista marketeista. Nämä on valmistettu tavallisesti joko riisistä, tattarista tai maissista, löytyypä nykyään jopa papu- ja kikhernepastaa. Riisi on tietysti gluteeniton helppo lisäke aterioille. Kuidun saamisen lisäämiseksi suosi täysjyväriisiä Lisäksi voit käyttää vaikkapa taattarisuurimoita, hirssisuurimoita, polentaa, eli maissiryynejä tai tietysti perunaa ja bataattia lämpimien ruokien hiilihydraattilähteenä.

Jos kaipaat valmista ja helppoa ruokaa arkeen kaupan valmisruokahyllystä, niin tarkista aina pakkausmerkinnät. Erilaisia pastatuotteita löydät ainakin nykyään jo hyvin erilaisista hyvinvointituotteita myyvistä verkkokaupoista.

 

Kahvin kanssa ja herkutteluun

Gluteenittomaan herkutteluun sopii hyvin esimerkiksi jäätelö – tai sen terveellisempi versio itsetehtynä jäädytetystä banaanista, marjoista ja kermasta tai kookosmaidosta.

Gluteenittomilla jauhoilla tai perunajauhoilla voi korvata vehnäjauhot esimerkiksi kakuissa ja monissa muissa leivonnaisissa. Gluteeniton kakku syntyy helposti esimerkiksi hyydyke- tai juustokakusta kun pohjan tekee gluteenittomista aineksista, tai vaikka pähkinöistä ja kuivatuista hedelmistä. Nykyisin löytyy paljon ohjeita helppoihinkin raakaleivonnaisiin, joissa ei käytetä ollenkaan viljatuotteita.

Kahvin kanssa sopii hyvin myös kuivatut hedelmät ja pähkinät tai mantelit, tai hedelmäsalaatti ja raejuusto. Leipäjuusto hillon kera on myös mukava täyttävä seuralainen kahville. Aina ei tarvitse välttämättä olla pullaa tai keksiä, vaan tarjottavia voi löytää kun käyttää mielikuvitusta.

 

Gluteenittomassa ruokavaliossa voi olla hyvääkin

Gluteeniton ruokavalio voi olla myös terveyttä edistävä – ehkä jopa terveellisempi, kuin tavanomainen ruokavalio. Hyvää gluteenittomassa ruokavaliossa on usein se, että valkoisia, puhdistettuja viljoja sisältävien tuotteiden käyttö vähenee. Eli ruokavaliosta karsiutuvat yleensä vähiin rasvaiset ja sokeriset kakut, pullat, keksit, piirakat ja muut leivonnaiset. Jos tällaiset välipalat korvataan kasviksilla, hedelmillä, pähkinöillä ja vaikkapa kuitupitoisilla gluteenittomilla aineksilla leivottuihin tuotteisiin, tulee ruokavaliosta varsin laadukas.

 

Gluteenittomia viljatuotteita on saatavilla jo varsin monipuoliset valikoimat kaupoissa. Käytä niitä monipuolisesti, jotta ruokavaliosi säilyy monipuolisena. Suosi aina täysjyväisiä versioita, sillä puhdistetut tuotteet ovat melko ravintoköyhiä. Erilaiset jauhoseokset, kuituvalmisteet ja suurimot, hiutaleet ja jauhot mahdollistavat lähes minkä tahansa tavanomaisen ruoan valmistamisen gluteenittomana.

Kun gluteenitonkin ruokavalio kootaan monipuolisesti, eli niin että jokaisella aterialla on mukana jotain tuoretta, hyvää proteiinia, kuitupitoisia hiilihydraatteja ja hyviä, pehmeitä rasvoja, voi se olla terveydellisesti laadukas ja terveyttä edistävä.

Tuotteiden kuitupitoisuus on hyvä osoitin ravintosisällöstä. Ruokavalion kuitupitoisuutta kannattaakin arvioida säännöllisesti joko laskemalla käyttämiensä tuotteiden kuitumääriä tai sitten erilaisten ruokavaliolaskureiden avulla.

 

Kannattaisiko gluteenitonta ruokavaliota kokeilla?

Lähtökohtaisesti en suosittele minkään keskeisen ruoka-aineryhmän – kuten viljatuotteiden rajoittamista ruokavaliosta jos siihen ei ole terveydellisiä syitä, sillä silloin aina rajataan pois myös laaja joukko terveydelle tärkeitä ravintoaineita. Gluteenittoman ruokavalion kohdalla helposti vähenee mm. kuidun, B-vitamiinien, magnesiumin ja saanti.

 

Kärsiessäsi selittämättömistä vatsaoireista kannattaa aina ensin hakeutua lääkärin puheille, jotta voidaan sulkea pois mahdolliset vakavammat syyt. Esimerkiksi keliakian toteamista vaikeuttaa merkittävästi se, että gluteenia on menty omin päin rajoittamaan ruokavaliosta etukäteen. Tällöin suoliston suolinukka on voinut jo korjaantua, jolloin todellista sairautta ei havaitakaan.

 

Vatsaoireiden hallitsemiseksi kannattaa aina ensin kokeilla muita keinoja, kuin ruokavalion rajoittamista tiettyjen ruokien osalta. Säännöllinen ateriarytmi (3-5 tunnin välein), kohtuulliset ateriakoot (ei ähkyyn asti syömistä), kofeiinin, kolajuomien ja kaakaotuotteiden kohtuukäyttö, säännöllinen elämänrytmi (liikuntatuokiot, vessassakäynnit), stressin vähentäminen ja riittävä lepo sekä rasvaisten ja tulisten ruokien käytön vähentäminen ovat ensimmäisiä asioita mistä lähteä liikkeelle.

Ruokavalion rajoittaminen tuntuu usein helpolta ja trendikkäältä tieltä saada hallintaa ruokatottumuksiin ja kehon tuntemuksiin. Mutta lopulta rajoituksetkin vaativat paljon perehtymistä ja suunnittelua, jotta ruokavalio säilyy laadukkaana ja syöminen sopivan rentona ja stressittömänä. Onhan tavoitteena kuitenkin, että oma ruokavalio edistäisi terveyttä, eikä lisäisi sairauksien riskiä? Siksi ensisijaisesti kannattaa tutkia omia ruokailutapojaan ja aloittaa kokeilut niiden kuntoonlaittamisesta ja karsia ruokavaliota mahdollisimman vähän. Tarvittaessa voi hakeutua ravitsemusammattilaisen juttusille, jotta saa kartoitettua mahdolliset vatsaa häiritsevät asiat sekä koottua rajoitetusta ruokavaliosta mahdollisimman monipuolisen.

 

Voiko vatsaoireiden taustalla olla muuta kuin gluteeni?

Gluteenista ja gluteenittomasta ruokavaliosta on tällä some- ja somen terveysgurujen aikakaudella tullut hyvin tunnettuja ja siksi niiden suosi on myös lisääntynyt.

Sen lisäksi myös selittämättömät vatsavaivat tuntuvat lisääntyvän ihmisillä, ja niistä myös puhutaan herkemmin. Ns. toiminnallisesta vatsavaivasta, ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsii Suomessa arviolta noin 5-15% väestöstä. Ärtyvän suolen oireyhtymä on tila, jossa henkilö kokee erilaisia suolistovaivoja, kuten vatsakipuja, ummetusta, ripulia, ilmavaivoja ja muita oireita, mutta niille ei ole kuitenkaan tutkimuksissa löytynyt mitään sisäelinten toimintaan liittyvää syytä.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien suolisto reagoi usein voimakkaasti tiettyihin hiilihydraatteihin. Nämä ovat niin sanottuja fermentoituvia keski- ja pitkäketjuisia hiilihydraatteja (kutsutaan FODMAP- hiilihydraateiksi), joita on erityisesti tietyissä kasviksissa, kivellisissä hedelmissä ja viljoista ohrassa, rukiissa ja vehnässä.

Osa viljojen tai gluteenin aiheuttamiksi koetuista vatsavaivoista saattaa selittyä ärtyvän suolen oireyhtymällä ja näillä FODMAP-hiilihydraatteja sisältävillä ruoilla. Henkilöt, joiden suolisto reagoi herkästi tiettyihin viljatuotteisiin (tai hiilihydraattipitoisiin tuotteisiin) voivat hyötyä siitä, että rajaavat ainakin joksikin aikaa gluteenia sisältävät viljat ruokavaliostaan. Toisille taas helpotuksen voi tuoda FODMAP-hiilihydraattien rajoittaminen. Ärtyvän suolen tilanteessa tiukan gluteenittoman (tai FODMAP-rajoitteisen) ruokavalion ei kuitenkaan tarvitse olla aina loputon, vaan yleensä suolen rauhoituttua voidaan pieniä määriä gluteenipitoisia viljoja palauttaa ruokavalioon.

 

Vatsa on ihmisellä sellainen ”paikka”, joka helposti reagoi myös moniin muihin ärsytyksiin ja tilanteisiin elämässä. Arjen rytmi syömisineen, vessassakäymisineen ja työn ja levon tasapainoineen voi tuntua vatsassa. Kannattaa myös aina tutkia näiden tekijöiden vaikutusta omassa arjessa ja tilanteessa vatsan tuntemuksiin nähden.

 

Jos vatsavaivat eivät selity millään muulla tekijällä ja haluat gluteenitonta ruokavaliota kokeilla, tässä muutama vinkki:

  • Korvaa gluteenipitoiset viljat monipuolisesti gluteenittomilla: suosi muutakin kuin valkoista riisiä ja riisikakkuja: täysjyväisiä kvinoaa, tattaria, hirssiä, erilaisia kuituvalmisteita (psyllium, sokerijuurikaskuitu jne), tummia jauhoseoksia sekä kauratuotteita, jos ne sinulle sopivat.
  • Voit kokeilla myös rajoittaa pelkkää vehnää ja siitä valmistettuja tuotteita. Näin saat ruokavaliossa pidettyä ravintoainerikkaan rukiin ja ohran. Myös syömisten suunnittelu helpottuu huomattavasti, kun voit käyttää ruisleipiä ja tutunmakuista ohraa aterioiden lisukkeena.
  • Käytä mielikuvitusta monipuolisuuden turvaamiseksi: tuorepuurot, erilaiset leivät, rieskat ja muffinssit tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja aterioiden toteuttamiseen.
  • Opettele muutama hyvä luottotuote tai -resepti itsellesi. Tai etsi itsellesi sopivia lisukkeita esim. pasta- ja jauhotuotteiden joukosta. Näiden avulla turvaat ruokavalion monipuolisuuden kiireessä ja arjessa silloin, kun ei ole aikaa miettiä tai etsiä sopivia vaihtoehtoja. Joudut helposti turvautumaan huonolaatuisiin vaihtoehtoihin silloin, kun et keksi mitä söisit ja kuitenkin ruokaa pitää saada nopeasti.
  • Muista aterioiden kokoamisessa neljän osan sääntö, niin ruokavalio pysyy monipuolisena: jokaiselle aterialle tuoretta, proteiinia, hyviä hiilareita ja hyvää rasvaa. Mieti jokaiselle aterialle (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) kuhunkin tilanteeseen sopivat osat.

 

Pohdi vielä miten erityisruokavalio vaikuttaa muuten arkeesi

Erityisruokavalioiden noudattamiseen liittyy aina myös kysymyksiä, jotka liittyvät erilaisiin ruokailutilanteisiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä perheen yhteiseen ruokailuun. Näitä kannattaa pohtia aina, kun miettii ruokavalionsa rajoittamista.

 

Miten suhtaudut gluteenittomuuteen kylässä tai reissuilla, jolloin voi joutua turvautumaan muiden valmistamiin eväisiin? Pidätkö itselläsi mukana välipaloja, vai ilmoitatko kohteliaasti etukäteen erityisruokavaliotoiveestasi?

 

Jos pyydät tilaisuuksissa tai ravintoloissa erityisruokavalion mukaisia ruokia, muista myös pitäytyä pyytämässäsi ruokavaliossa, vaikka ns. tavallinen ruoka näyttäisi kuinka houkuttelevalta.  Erityisruokavalioioiden valmistaminen vaatii aina erillistä työtä ja raaka-aineita. Gluteenittoman ruokavalion kohdalla lisäksi varotoimien pitää olla erittäin tarkat, ettei gluteenipitoisia raaka-aineita pääse vaikkapa työvälineiden mukana gluteenittomiin tuotteisiin. Raaka-aineet lasketaan niin erityisruokavalioille kuin tavallisillekin ruokailijoille ruokailijoiden määrän mukaan. Poikkeamat molempiin suuntiin voi aiheuttaa sen, että sopivaa ruokaa ei olekaan tarjolla sitä odottaville henkilöille.

 

Miten erityisruokavaliosi näkyy perheen ruokapöydässä? Kun yksi perheestä haluaa noudattaa jotain erityisruokavaliota, saattaa ruokailutilanteista tulla erikoisen tunnelman synnyttämiä hetkiä: Miksi äiti tai isä ei syö sitä mitä me muut? Miksi minä en saa syödä sitä mitä äiti tai isä? Jotain salaperäistä liittyy äidin tai isän ruokailuun? Äiti tai isä rajoittaa syömisiään, minäkin haluan rajoittaa. Minä en syö tätä koska tuokaan ei syö… Miten siis pidät ruokailutilanteet mahdollisimman mukavina ja sallivina kaikille? Minkälaista esimerkkiä annata sinua idolinasi pitämille pienill

 

Entä jaksatko tehdä erillistä ruokaa eri perheenjäsenille? Gluteenittomat tuotteet maksavat jonkin verran enemmän kuin tavalliset elintarvikkeet. Onko vaihtoehto se, että kaikki syövät samaa ruokaa, vai teetkö jokaiselle aterialle kaksi erillistä ruokaa?

 

Leave a Reply